Perintö elää! Katsaus flamencon edelläkävijöihin Suomessa

Helsingin XXII Flamencofestivaali on käynnissä! Huomista Perintö elää! -esitystä odotellessa sukellamme flamencon suomalaiseen historiaan kuuden lyhyen infoiskun muodossa. Kirjoittanut Tove Djupsjöbacka.

Perintö elää! Flamencon edelläkävijät Suomessa
Ke 5.2.2020 klo 18 Kanneltalo
OSTA LIPUT

Mistä flamencon tarina Suomessa oikein alkoi? 

Varsinainen flamencoinnostus juontanee juurensa 1950-luvulle, mutta jo sitä ennen espanjalainen tanssi, musiikki ja kulttuuri kiinnosti. Taiteilijat kuten Albert Edelfelt ja Akseli Gallen-Kallela matkustivat Espanjaan maalaamaan paikallisia aiheita. Klassisen baletin karakteritanssien kautta espanjalainen tanssi tuli monelle tutuksi. Myöhemmin kuvaan tuli matkailu – edelleenkin Espanjanmatka on monelle alkusysäys flamencokiinnostukseen.

Akseli Gallen-Kallela: Espanjalainen tanssijatar. Kuva: Kansallisgalleria.

”Flamenco on tunteen kuningaslaji”

Reima Nikkinen innostui flamencotanssista 1960-luvulla, opiskeli sitä, esiintyi ja opetti vuosikymmenien ajan. Alkuun hänet opasti Kansallisbaletin tanssija Into Lätti, joka oli opiskellut espanjalaista tanssia myös paikan päällä, ja avainhahmo oli myös Ari Salin, joka flamencokitaransa kanssa toimi Reiman työparina vuosikausien ajan. Reima Nikkinen oli myös aktiivinen romanikulttuurin puolestapuhuja, joten hänen kauttaan flamenco sai näkyvän sijan myös näissä yhteyksissä. Nikkinen poistui keskuudestamme syksyllä 2018, mutta perintö elää – Kanneltalossa nähdään hänen lähipiirissään kasvaneen flamencotanssija Sari Pikkaraisen oma tulkinta Reiman farrucasta. Reima Nikkinen on myös mukana videon kautta yhdessä toisen todellisen flamencopioneerin, Mia Vasaran kanssa.

Kuuntele Reiman haastattelu Romano Mirits -ohjelmassa: https://areena.yle.fi/1-4226574

Reima Nikkinen.

Anneli Uronen

Espanjalaisen tanssin kaikki lajit ovat tullet Anneli Uroselle tutuksi. Hän opiskeli tanssia Airi Säilän johdolla, joka heti näki ainesta espanjalaisten tanssien esittäjäksi. 1960-luvulta asti Anneli opiskeli Espanjassa ja vuonna 1975 hän perusti Suomen ensimmäisen flamencokoulun Helsinkiin. Hänen uuttera opetustyönsä ja kunnianhimoiset esityksensä loivat hyvän pohjan tuleville sukupolville. Kanneltalossa ke 5.2. nähdään harvinainen hänen ryhmänsä esitysvideo vuodelta 1988, jossa näkyy espanjalaisen tanssin eri muotojen osaaminen. Monet ansioituneet muusikot soittivat Anneli Urosen esityksissä, kuten kuvassa oleva nuori Raul Mannola, josta sittemmin tuli kitaristina varsin menestynyt.

Anneli Uronen ja Raul Mannola.

Taljanka

Uskomattoman pitkän eli 45-vuotisen uransa aikana Taljanka-yhtye on ottanut käsittelyynsä musiikkia eri puolilta maailmaa, tehden kaikesta suomenkieliset, omannäköisensä versiot. Jättihitti Huopikkaat ilmestyi ensilevyllä vuonna 1978 ja tulee idästä, mutta tie eteläänkin on ollut Taljankalla aina auki. Anja ja Timo Tyrväisen muodostoman yhtyeen täydentää kitaristi Ari Salin, yksi flamencon edelläkävijöistä Suomessa, joka tanssija Airi Säilän poikana tutustui flamencoon jo kotonaan. Taljanka on ottanut käsittelyynsä mm. espanjalaisia kansanlauluja ja ollut uranuurtaja suomen kielen yhdistämistä flamencon maailmaan. Kanneltalossa tanssivierailijana nähdään suomalaisen flamencon kantavia voimia 1980-luvulta asti ollut Hannele Tuomipuu.

Antonia de Córdoba

Flamencotaide koostuu laulusta, tanssista ja kitarasta. Suomalaisten tutustumista flamencolauluun ovat avittaneet monet espanjalaiset vierailijat, heidän joukossaan Antonia de Córdoba, joka vaikutti Suomessa pidempiä ja lyhyempiä ajanjaksoja 1990-luvun alusta lähtien. Cordoba Mora -yhtye (kuvassa), jonka ensimmäisen kokoonpanon muodostivat flamencokitaristi Raul Mannola, Antonia, huilisti Kai Olander ja perkussionisti Mongo Aaltonen nosti flamencomusiikin näkyvyyttä Suomessa ihan uudelle tasolle. Eloisalla persoonallaan Antonia on tutustuttanut monet suomalaiset andalusialaiseen kulttuuriin. Kanneltalossa ke 5.2. häntä kuullaan vihdoin pitkästä aikaa Suomessa!

Cordoba Mora -yhtye.

Anna Palmio ja Erika Alajärvi

Flamencotanssia nähtiin jo 1970-luvulla esimerkiksi Suomen Tanssitaiteilijoiden Liiton esityksissä, mutta pikku hiljaa yhä useammat flamencotaiteilijat ovat tuoneet flamencoa yhä lähemmäs tanssikenttää. Anna Palmio (o.s. Niinimäki) opiskeli flamencoa Mia Vasaran, Reima Nikkisen ja Anna Haarasen johdolla 1980-luvulta lähtien ja hänestä tuli flamencon yksi näkyvimpiä edustajia Suomessa. Palmio teki mm. yhden Suomen ensimmäisistä flamencon kielellä toteutetuista tanssiteoksista, Despertar (1996), ja on esiintynyt myös mm. Jyrki Karttusen ja Alpo Aaltokosken koreografioissa.

Anna Palmio Alpo Aaltokosken teoksessa Eilisen jälkeen.

Erika Alajärvi opiskeli niinikään Mia Vasaran ja Reima Nikkisen johdolla ja on vuosien varrella ehtinyt ilmaista itseään flamencon keinoin monenlaisissa yhteyksissä perinteisestä bailesta Kaija Saariahon musiikkiin tehtyyn teokseen. Uusimmassa teoksessaan Spain is… (2019) hän toi näyttämölle mielikuvia ja muistoja Espanjasta, jossa hän itse nykyään asuu.

Molemmat pitkän linjan tekijät esiintyvät Kanneltalossa ke 5.2. omilla sooloillaan.

Erika Alajärvi omassa teoksessaan Lonh.

Perintö elää! Flamencon edelläkävijät Suomessa
Ke 5.2.2020 klo 18 Kanneltalo
OSTA LIPUT

Kuuntele myös Tove Djupsjöbackan haastattelu Radio Letran festivaalipodcastissa: